VOIMAUTTAVA KOTIKOULU

Featured Video Play Icon

 

Miten kotikoulu VOIMAUTTAA oppilaita?

Tutkimuksissa on löydetty useita tapoja miten kotikoulu voimauttaa oppilaita ja tekee heidän elämänlaadustaan parempaa tavallisen koulun oppilaisiin verrattuna. Tutkimukset osoittavat, että kotikoululla on kauskantoisia myönteisiä vaikutuksia kotikoululaisten aikuisuudessa. Kotikoululaiset ovat aikuisina sosiaalisempia ja integroituivat paremmin yhteiskuntaan kuin tavallisen koulun oppilaat. Koska kotikoululaisten luokkahuoneena on koko maailma, he verkostoituivat  nuoresta pitäen erilaisiin yhteisöihin ja  ryhmiin luontevammin ja paremmin kuin tavallisen koulun oppilaat.

Kun oppimisresurssit ovat vaikeasti saatavilla ja niitä on hankala käyttää, silloin niitä vältetään. Kotikouluissa painotus on siinä, että oppiminen ja resurssit on tehty helposti saavutettavaksi kaikkina aikoina. Tämä hyödyttää kotikoululaisia ja luo perustan elinikäiselle rakkaudelle ja innostukselle oppimista kohtaan, se myös rohkaisee oppilasta kekseliäisiin ongelmaratkaisutaitoihin sekä tutkimaan ja oppimaan itsenäisesti. Kotikoululaisen sisäistämä uusien asioiden tutkijuus ja itsenäisyys ovat ratkaisevan tärkeitä aktiiviselle toimijalle tulevaisuuden yhteiskunnassa.

 

Kaksoisvoimaantumista

Vanhempien työskennellessä yhdessä lastensa kanssa kotikouluympäristössä, oppilaat ovat taipuvaisia tekemään enemmän yhteistyötä ja he oppivat kuinka opetetaan, voimautetaan ja rohkaistaan toisia. Oppilas siis voimautuu itse ja oppii voimauttamisen tärkeän taidon toisia ihmisiä kohtaan.

 

Tulevaisuuden johtajat ovat niitä, jotka voimauttavat toisia.      

Kun vanhemmat ovat päävastuussa oppituntien ohjauksesta ja ohjeiden antamisesta, on hetkiä jolloin lapsen oivallukset avaavat uuden väylän oppimiselle. Kotikoululaiselle nämä hetket rakentavat olennaisia elämäntaitoja, jotka vahvistavat heidän ammatillisia kykyjään myöhemmin elämässä ja auttavat rakentamaan heidän sisäistä ääntään ja auttavat tunnistamaan heidän mielenkiinnon kohteitaan.

 

Enemmän tunne-elämän vapautta

Vaikka suurella vertaisryhmällä (nykyisin yleensä n. 30 hlöä/luokkahuone, joskus jopa 150 hlöä seinättömissä tiloissa esim. Hiukkavaaran koulussa) julkisessa koulussa on omat etunsa, on niissä myös valtavan suuria sosiaalisia paineita ja järjestyshäiriöitä. Psykologi Katja Jussilan väitöstutkimus vuodelta 2020 osoittaa että avoimissa oppimisympäristöissä opiskelevia koululaisia on virheellisesti tulkittu ylivilkkaiksi ja he ovat saaneet väärän diagnoosin ADHD:sta tai autismista. Jussila kertoo: ”[…] Nämä henkilöt stressaantuvat, ja se vaikuttaa myös heidän psyykeeseen. Siitä seuraa isompiakin käyttäytymisongelmia ja yllättäviä tunteenpurkauksia arjessa.” Hän pitää tapauksia hälytysmerkkeinä, joihin pitää suhtautua vakavasti.

Lasten psykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi jakaa Jussilan huolen: ”[…] avokonttorityöskentely ei sovi kaikille aikuisillekaan ja hälinä heikentää heidän keskittymistään. Lasten aivot eivät ole valmiit tai aikuisten kaltaiset. Millä perusteella heidän pitäisi pystyä työskentelemään tälläisissä tiloissa.” Varsinkin tytöt raportoivat usein ahdistusta ja stressiä mitä vanhemmaksi he kasvavat julkisissa kouluissa. Kotikoululaisilla onkin enemmän emotionaalista vapautta julkiseen kouluun nähden. Kotikoulussa ei ole vertaisryhmän aiheuttamia paineita, kiusaamista, ulkonäköpaineita tai muita sosiaalisia paineita. Stressaava hälinäkin on poissa. Sen sijaan kotikouluympäristössä lapset saavat olla omia itsejään. Tutkimuksista selvisi, että kotikoulun käyneet oppilaat eivät menettäneet itsetuntoa teini-ikäisenä, kuten suurin osa julkisten koulujen oppilaista yläkoulun aikana. Nuoresta aikuiseksi siirtyessään kotikoululaisista tuli emotionaalisesti kypsempiä ja tasapainoisempia aikuisia.

 

Kotikoululaiset menestyvät akateemisesti paremmin

Monet tutkimukset osoittavat, että kotikoulun käyneet oppilaat menestyvät akateemisesti paremmin kuin vertaisryhmä, joka kävi tavallista koulua. Tämä korostuu erityisesti uuden opetussuunnitelman käyttöön oton myötä, kun yhä useampi oppilas putoaa kärryiltä. Tästä hyvänä esimerkkinä  yle:n artikkeli 6. luokkalaisesta Aino Piirosesta, jonka koulumenestys romahti koulussa, joka oli suunniteltu huippumoderniksi uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.

Kotikoululaiset menestyvät akateemisesti paremmin ja tämä johtuu usein kotikoulun oppimisympäristöstä, jossa saadaan kasvokkain yksilöllistä ohjausta ja opetusta. Tästä johtuen harvemman kotikoululaisen tarvitsee suorittaa yliopiston johdantokursseja, mikä lyhentää heidän valmistumisaikaansa. Korkeakoulututkinnon saaminen tavallista aiemmin mahdollisti myös korkeampien tulojen tienaamisen nuoremmalla iällä ikätovereihin verrattuna. 

Eleanor Roosevelt sanoi kerran: “Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiensa kauneuteen.” 

Kotikoulutus rohkaisee oppilaita työskentelemään ja tavoittelemaan unelmiaan sekä sellaisia mielenkiinnon kohteita, jotka olisi mahdotonta saavuttaa tavallisessa koulussa. 

Muun muassa seuraavassa kirjassa on käsitelty tätä aihetta

Susannah Sheffer: A Sense of Self: Listening to Homeschooled Adolescent Girls

 

Tutustu miksi opettajat valitsevat opettaa omia lapsiaan kotona

 

Olisi ihana kuulla mitä ajatuksia ”Voimauttava kotikoulu”-artikkeli sinussa herätti?

 

Copyright Voimauttava Kotikoulu/ kotikoulu.edublogs.org

 

 

Vastaa