MIKSI OPETTAJAT VALITSEVAT KOTIKOULUN?

”Koulut ovat nykyään erilaisia, ne ovat muuttuneet paljon. Tiedäthän sen!” Kotikoulua pitävänä vanhempana kuulen tätä usein.

Ihmiset haluavat vilpittömästi uskoa ettemme tiedä mitä koulussa on meneillään, niinkuin koulut toimisivat salaisesti tai jotain sellaista. Siitä ei ilmiselvästi ole kyse.

Tiedätkö ketkä tietävät paljon siitä millaisia koulut ovat? Opettajat.

Luin hiljattain artikkelin, jossa oli seuraava hyvin mielenkiintoinen näkökohta: ”Biologiassa on kuvaantaja – ”indikaattorilaji”. Indikaattorilaji saattaa olla epätavallisen herkkä ympäristön muutoksille, ja biologit tarkkailevat indikaattorilajia nähdäkseen merkkejä siitä onko jokin vialla ympäristössä.

Ihmettelen milloin joku huomaa, että opettajat ovat tälläinen ”indikaattorilaji”. Kun me lähdemme julkisista kouluista lapsinemme, tulisi ihmisten ymmärtää, että jotain on vialla.

Toivon, että tässä jaetut opettajien autenttiset kokemukset auttavat sinua jollain tavalla. Ehkä ne auttavat helpottamaan päätöstä kotikouluun siirtymisestä, tai ehkä koet ettet ole enää niin yksin niiden havaintojen kanssa, joita olet koulumaailmasta tehnyt. Tai ehkä nämä kokemukset antavat sinulle kuvan siitä millaisia koulut todellisuudessa ovat.

 

Miksi opettajat valitsevat opettaa omia lapsiaan kotona?

Minusta tuli opettaja, jotta voisin vaikuttaa lasten elämään koulussa, mutta tämä harhakuvitelma karisi pian kokonaan sen ympäröivän todellisuuden takia, jossa lapset ja opettajat ovat.”

”Koulussa on vähän tai tuskin lainkaan tukea ja luokkakoot kasvavat kasvamistaan samalla kun rahoitus jatkaa vähenemistä. Lopulta päätin, että olen nähnyt tarpeeksi.”

Opettajat halusivat aidosti auttaa ja tukea lapsia, mutta he käsittivät että nykyisessä koulujärjestelmässä se ei ollut mahdollista. He olivat sidottuja systeemiin, joka halusi heidän soveltavan opetusta hienojen ihanteiden mukaan, ihanteiden joista resurssien puutteessa tuli kuitenkin irvikuvia. Yksi tälläinen aatteiden irvikuva on inkluusio, jonka seurauksena opettajat eivät pystyneet enää lainkaan vastaamaan oppilaidensa yksilöllisiin tarpeisiin.

Itseasiassa, opettajat huomasivat, että se minkä he olivat oppineet olevan parhaaksi lapsille ja sille kuinka he oppivat – sitä ei edes kunnioitettu kouluissa. He eivät kirjaimellisesti pystyneet antamaan oppilaille sitä mitä he tarvitsivat.

 

Entäpä lapsen sosiaaliset taidot?

Kotikoulun pitäjänä yksi ensimmäisistä kysymyksistä, jonka kuulet on ”Entä miten lapsi oppii sosiaaliset taidot?” Jotenkin ihmiset ovat tulleet siihen uskomukseen että koulussa lapselle opetetaan terveitä sosiaalisia taitoja. Kuten me kaikki olemme itse kokeneet näin ei ole asian laita.

”Mitä tulee lasten sosiaaliseen puoleen – niin opettajat ja lapset ovat kovan paineen alla ja epätoivoisia.  Autististen lastenkin odotetaan saavuttavan tietyn tason huolimatta heidän reagoimisesta paineeseen ja luokan jatkuviin järjestyshäiriöihin. Stressin huippu!”

“Koulut toimivat kuin virtuaaliset vankilat. Oikein hienot ja mukavat vankilat, siitä voit olla varma, mutta niissä on hyvin tiukat sosiaaliset säännöt ja seuraukset lasten kesken. Oppilaat, jotka eivät myötäile vahvimpia, niitä rangaistaan, heidät leimataan ja heitä halveksitaan mitä julmimmilla tavoilla.”

“Koulussa he ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä ainoastaan samanikäisten ja samalla luokalla olevien lasten kanssa ja silloinkin vain hyvin rajoitetun ajan, jolleivät ole rikkomassa sääntöjä.”

Luonnollisesti ihmiset ovat tekemisessä oikeassa maailmassa aina ryhmän kanssa, jossa on eri ikäisiä ihmisiä. Opettajat kokivat, että koulun tarjoama sosiaalinen ryhmä on keinotekoinen. Eräs opettaja ilmaisi asian kuvaavasti, että lapset ovat kuin samankokoiset kalat lasimaljassa irrallaan ympäröivästä maailmasta.

 

Riittämätön koulutus

Kun koulun pitäisi olla kouluttamassa lapsiamme ja auttamassa heitä oppimaan, monet opettajat kokivat, että siinä koulu teki huonoa työtä. Se mitä opettajat tiesivät oppimisesta sai heidät kiireesti ottamaan omat lapsensa pois koulusysteemistä.

”Minusta tuntui, että kotikoulu oli enemmän linjassa sen kanssa mitä olimme oppineet yliopistossa siitä kuinka ihmiset oppivat. Tietenkin oppimani näyttää hyvin erilaiselta siihen verrattuna mitä luokkahuoneessa näkee, koska ei ole mitenkään mahdollista luoda tilaa ei-lineaariselle luovuudelle silloin kun yrität opettaa 30 lasta ja pitää heidät samassa tahdissa. Se on kauhea systeemi siitä näkökulmasta katsottuna, miten me luonnostaan opimme.”

“Minä olen opettaja. Pidän lapsilleni kotikoulua. Toisinaan teen edelleen opettajan sijaisuuksia ja joka kerta kun olen sijaisena, valitsemamme elämäntapa kotikouluperheenä saa vahvistusta siitä, mitä joudun kokemaan kouluissa.”

“Raskas keskittyminen pääosin lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan, tappaa mielestäni luovuuden koulussa. Noissa aineissa ei ole mitään vikaa, mutta ne voidaan oppia oppilaan päämielenkiinnon kohteiden kanssa rintarinnan. Kun lapsi oivaltaa että ongelmat, joita hän haluaa ratkaista, mielenkiinnon kohteet joita hän haluavaa tavoitella, ja tavoitteet, joita hänellä on, voidaan saavuttaa relevantilla matematiikalla, lukemisella ja kirjoitustaidoilla, silloin hän on motivoitunut oppimaan näitä tietäessään, että ne auttavat saavuttamaan niitä taitoja, jotka auttavat häntä.”

Miksi sinä valitsit kotikoulun tai harkitset kotikoulua?

 

Voit lukea tästä miten kotikoulu voimauttaa!

 

Lue lisää miksi kannattaa valita kotikoulu:

Miksi kotikoulu? Kyselytutkimus vanhempien perusteluista valita lapselleen kotikoulu

Perheiden kotikouluvalinta. Syyt ja seuraukset

Inkluusio tuhoaa suomalaislasten oppimistuloksia

Vastaa