Kotikoululainen opiskelee Suomen järviä. Tule kanssamme tutkimaan tuhansien järvien maata! Nappaa parhaat IDEAT ja TEHTÄVÄT MAKSUTTA kotikouluusi! Löydät tästä muun muassa innostavan Järvet-NETTIPELIN ja OPPITUNNIN Järvi-Suomesta.
JÄRVIEN SYNTY
Suomi on tuhansien järvien maa, kaikuu lentävänä lauseena aina silloin tällöin eri yhteyksissä. Se todellakin pitää paikkansa, sillä Suomeassa on 190 000 järveä ja lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä. Runsasjärvisyys johtuu viileästä ja kosteasta ilmastosta sekä maa- ja kallioperän ominaisuuksista. Ehjä kallioperä tai tiivis maaperä estävät vettä vajoamasta alaspäin. Tällöin se jää seisomaan laaksoihin ja painanteisiin. Järvialtaat ovat syntyneet mm. kallioperän murroslaaksoihin, kuten Päijänne tai kalliolohkojen vajoamaan, kuten Inarinjärvi. Myös jääkauden jää muovasi maahan uurteisia järvialtaita. Nuorimpia järviä ovat maankohoamisrannikon järvet sekä tulvien suojelua. Lisäksi sähköntuotantoa varten on rakennettu tekoaltaita, esimerkkinä Pohjois-Suomen Lokka ja Porttipahta.
JÄRVEN TARINA-ELOKUVAN TRAILERI
Mahtava tapa herättää opiskelijan mielenkiinto ja innostus järviä kohtaan on käyttää aiheen alustukseen Järven tarina– elokuvan traileria, jos ei itse pääse järvelle. Dokumenttielokuvan traileri vie kotikoululaisen Suomen luonnon ainutlaatuisimman aarteen, järviemme, saloihin. Siinä seurataan elämää järven pinnalla ja pinnan alla hyvin mielenkiintoisesti ja kauniisti kuvattuna. Jos aiottee katsoa elokuvan kokonaan, kannattaa vanhemman ensin itse tutustua elokuvaan.
OMAN JÄRVESI TARINA
- Avaa kansalaisen karttapaikka ja etsi oma lähijärvesi sieltä KARTTAPAIKKA
- Kerro järvestäsi kokonaisilla virkkeillä vihkoosi/kansioosi.
– Minkä muotoinen se on?
– Kuinka korkealla se on merenpinnasta?
– Kuinka pitkä ja leveä se on?
– Kuinka syvä se on syvimmästä kohdasta? (Jos selviää kartalta.)
– Kuvaile, millaista maastoa ja maankäyttöä järven rannoilla on. Käytä ilmansuuntia.
– Onko järvi mahdollisesti rehevöitynyt? Perustele.
SUOMEN PÄÄVESISTÖT
Suurin osa Suomen järvistä on loivarantaisia, matalia ja vähävetisiä. Vesi on yleensä saven tai soilta tulevan humuksen tummaksi värjäämää. Järvien keskisyvyys on vain seitsemän metriä.
- Tutustu Suomen päävesistöihin Järviwikin avulla:
OPETTAJA OPETTAA JÄRVI-SUOMESTA
Tällä opetusvideolla opettaja opettaa Suomen järvistä ja Järvi-Suomen alueesta tämän opetusvideon avulla. Voit käyttää opetusvideota vapaasti kotikoulussasi.
JÄRVET NETTIPELI
- Pelaa VIRTUAALISTA peliä, jossa sijoitat viisi suurinta järveä kartalle:
KAIPAATKO LISÄÄ TIETOA JÄRVISTÄ?
Suomen pintavedet jaetaan maan- ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden perusteella eri tyypeiksi. Eri pintavesityyppien yleisyys on viimeksi Suomessa arvioitu vuonna 2018 luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa. Isommat kotikoululaiset voivat tutustua Suomen pintavesien tyypittelyyn
- Pohdi, mitä luontotyyppiä oma lähivetesi edustaa ja onko luontotyyppi uhanalainen
NAUTI REVONTULISTA SUOMEN JÄRVIEN YLLÄ
Tässä on upea loppuhuipennus järvi-aiheiselle opintokokonaisuudelle; pääset nauttimaan mahtavista REVONTULISTA suomalaisen järvimaiseman yllä. Aina ulkomailla ollessani ystäväni isäntämaassa kysyvät kaikkein eniten revontulista Suomessa. Toiseksi suosituin kiinnostuksen kohde on Suomen puhtaat järvet. Nyt nämä molemmat on mahdollista nähdä yhdellä kertaa alla olevalla upealla videolla Sibeliuksen musiikin säestyksellä. Tutustu SIBELIUS-OPINTOKOKONAISUUTEEN.
Toivottavasti sait ideoita ja hyötyä kotikouluusi tai etäkouluun ympäristöopin tunnille! Opiskelu etäkoulussa ja kotikoulussa on tosi hauskaa! Miten te olette opiskelleet Suomen järviä kotikoulussanne?
