Inkluusio tuhosi Suomen koulun: jokapäiväistä raakaa väkivaltaa ja heitteillejättöä

Tavallinen koulu on tullut vedenjakajalle. Inkluusion tuhovoima on kaikkien nähtävillä. On hälyttävää, että tänä syksynä tehdyssä tutkimuksessa 87 % opettajista ilmoitti, että inkluusio ei onnistu heidän kouluissaan.

Pienet ekaluokkalaiset pelkäävät mennä kouluun, kun heitä pahoinpidellään; potkitaan, kuristetaan ja lyödään. Tappouhkaukset ovat jokapäiväisiä.

Pienryhmät on poistettu, erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ja käytöshäiriöiset ovat tavallisissa luokissa, jonka seurauksena he terrorisoivat muita oppilaita. Erityisluokalla oli ennen vanhaan enintään kymmenen oppilasta, kun nykyään yleisopetuksessa yhdessä ryhmässä voi olla vaikka kuinka monta erityisen tuen oppilasta, kertoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto (Opettaja-lehti 19/2022). Inkluusiosta tavallisessa koulussa on tullut irvikuva. Poliisit käyvät alakouluissa raa’an väkivallan vuoksi. Silti tämä väkivalta saa jatkua ja inkluusiota puolustellaan valtion johdon taholta, vaikka juuri inkluusion vuoksi suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat romahtaneet.

Pienet koululaiset pelkäävät mennä kouluun. Osa on välillä vanhempien luvalla viikon poissa tavallisesta koulusta, koska he pelkäävät niin kovasti koulussa kokemaansa raakaa väkivaltaa ja yrittävät parantua väkivallan jäljiltä tulleista vammoista ja ruhjeista. Miksi lapset joutuvat kokemaan tällaista? Aikuistenkaan ei tarvitse kokea työssään vastaavaa. Nyky-yhteiskunnan rappiotilan uhreina ovat pienet, suloiset ekaluokkalaiset, jotka joutuvat jokapäiväisen raa’an väkivallan kohteiksi. 

 

TUTKIMUSTULOKSET: 87 % OPETTAJISTA ILMOITTI, ETTÄ INKLUUSIO EI ONNISTU HEIDÄN KOULUSSAAN

On hälyttävää, että tänä syksynä tehdyssä tutkimuksessa 87 % opettajista ilmoitti, että inkluusio ei onnistu heidän koulussaan. Tämä tutkimus on Opettajien ammattijärjestön tekemä ja kysely toteutettiin  syys-lokakuussa 2022. Alla on suoria lainauksia tähän tutkimukseen osallistuneiden opettajien vastauksista:

  • ”Inkluusio ei toimi, kaikki kärsivät.”
  • ”Pahoinvoivia, häiriökäyttäytyviä, tunne-elämältään häiriintyneitä lapsia on paljon.”
  • ”…kunnat ovat nähneet mahdollisuuden vain säästää rahaa lasten ja nuorten selkänahasta.”
  •  ”Inkluusio ilman todellisia lisäresursseja on lasten heitteillejättöä.”
  • ”Hävettää oikein, miten meidät on valjastettu kirjaamaan asiakirjoihin tuki, jota ei ole.”
  • ”Käytösongelmaiset eivät sovellu isoihin luokkiin. Käytösongelma vaikuttaa opettajien jaksamiseen suoraan sekä koko luokan oppimiseen.”

Viime syksyn katastrofin tunnelmat eivät johtuneet pelkästään ”koronasta”, vaan inkluusion tuoma sietämätön työkuorma koronarajoitusten ja -erityisjärjestelyjen kanssa sai monet opettajat uupumaan ja vaihtamaan alaa. Opettajien työstä on tehty mahdotonta. Luokanopettajat, jotka jäävät ilman lisäkoulutusta, jätetään selviämään omillaan hirveän kaaoksen keskelle.

Lue tästä kuinka inkluusio tuhosi suomalaislasten oppimistulokset.

Lue tästä kuinka opettajat kiusaavat oppilaita tavallisessa koulussa

Tuen ongelmat ja inkluusio uuvuttavat opettajat. Kuinka valtavasti sinun lapsesi kärsiikään inkluusion tuhovoimasta tavallisessa koulussa?

One Reply to “Inkluusio tuhosi Suomen koulun: jokapäiväistä raakaa väkivaltaa ja heitteillejättöä”

  1. Voimauttava kotikoulu says: Vastaa

    Millaisia kokemuksia teillä on? Kuinka lapsesi on kärsinyt inkluusion vuoksi tavallisessa koulussa ennen kuin hän aloitti kotikoulun? Meillä kotikoululainen oli koko ekaluokan ja hieman tokaluokan alkua tavallisessa koulussa. Tuolloin hänellä oli jatkuva päivittäinen jännitys, kun häiriökäyttäytyvät lapset hyökkäilivät väkivaltaisesti pienen ekaluokalla olevan tyttäreni (ja muidenkin) kimppuun yllättäen. Tilanteet olivat vaarallisia. Koulukyydissä sattui myös todellisia vaaratilanteita. Kuljettaja jätti koulubussin käyntiin ja avaimet virtalukkoon. Poistui itse koulun sisälle ja jätti lapset ilman valvontaa keskenään bussiin. Häiriökäyttäytyvä iso poika oli laitettu istumaan apukuskin paikalle, jotta hän ei häiriköisi takana. Poika uhkasi kovaan ääneen, että hän lähtee ajamaan bussilla. Hän hyppäsi omalta paikaltaan kuljettajan paikalle laittoi jalat polkimille, tarttui rattiin ja löysäsi käsijarrun. Ekaluokalla oleva tyttäreni hyppäsi pojan käsivarteen kiinni ja yritti estää poikaa lähtemästä ajamaan pikkubussia. Tyttö sai viivytettyä poikaa, kun hän kaikin voimin kamppaili pojan kättä kiinni pidellen. Poika vain yltyi huutamaan kovemmin, että hän lähtee ajamaan. Poika tosiaankin osasi ajaa, koska ajeli peltoautoillakin. Kuljettaja saapui viimein. Tyttäreni selitti tilanteen kuljettajalle, joka kuittasi tilanteen kevyesti, koska poika oli erityisoppilas. Tilanne olisi voinut päättyä ikävästi, koska parkkipaikka on mäen yläpäässä ja mäen alapäässä on järvi. Toinen tapaus sattui ympäristöopin tunnilla, kun opettaja vei ekaluokkalaiset kierrätyskeskukseen retkelle pikkubussilla. Opettaja lähti viemään pattereita ongelmajäteastiaan ja jätti lapset bussiin, bussin käyntiin ja avaimet virtalukkoon. Häiriökäyttäytyvä ekaluokkalainen huomasi apukuskin istuimen takana olevasta kangastaskusta TULITIKUT. Poika alkoi raapia ja sytyttää tikkuja. Hän sanoi: ”MÄ SYTYTÄN AUTON PALAMAAN” Auto oli täynnä lapsia, reppuja ja helposti syttyviä takkeja. Tyttäreni siirtyi paikaltaan ja vetäisi pojan kädestä tulitikkurasian niin että hölmistyneen pojan käteen jäi yksi tulitikku. Poika suuttui ja huusi loukkaantuneena: ”Hei, ei saa ottaa toisen kädestä!”. Kun opettaja palasi ja tyttäreni kertoi pojan sytyttäneen tulitikkuja auton sisällö, kertoi opettaja pojalle, että ei saa ottaa tulitikkuja, koska ne on vaarallisia. Sitten opettaja lähti ajamaan takaisin kouluun. Me vanhemmat otimme yhteyttä luokanopettajaan, joka oli eri henkilö kuin ympäristöopin opettaja. Huolestuneina kysyimme kuinka on mahdollista, että lapset jätetään koilubussiin ilman valvontaa tulitikkujen kanssa ja miten tälläinen vaaratilanne on mahdollista? Kysyimme myös kenen tulitikut ovat? Luokanopettaja kertoi, että asia on keskusteltu ympäristöopin opettajan kanssa ja että tulitikut olivat mysteeri.

Vastaa