Suomalainen saunominen valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. Saunaperinteen suojelu, edistäminen ja sen siirtäminen tuleville sukupolville on tärkeää ja siksi virallista sauna-päivää vietetään 12. kesäkuuta! Katso miten sauna-teema on integroitu äidinkieleen, ympäristöoppiin, musiikkiin, käsityöhön ja historiaan innostavalla tavalla Voimauttavassa kotikoulussa!
Tiesitkö, että sauna oli ennen vanhaan paljon muutakin, kuin peseytymispaikka? Saunassa synnyttiin, saunassa palvattiin lihaa ja parannettiin kolotukset. Savusauna ja asuinrakennus savutupa limittyivät ennen muinoin yhteen. Tutustu suomalaiseen saunaan ja sen kiehtovaan historiaan Voimauttavan kotikoulun kanssa ja saatat suhtautua saunaan eri tavalla sen jälkeen! Suomalaisen kulttuurihistorian helmi, sauna, on säilyttänyt asemansa vahvana nykypäivään saakka! Kotikoulussa sauna-teema on integroitu äidinkieleen, kädentaitoihin, musiikkiin, ympäristöoppiin ja historiaan. Juhli virallista sauna-päivää kanssamme sauna-aiheisilla tehtävillä!
LUKUKOIRA SYLVI SAVUSAUNASSA
Kuopion kirjaston lukukoira Sylvi viettää kesälomaansa mökillä, kuten moni muukin Suomessa. Ohjelmassa on ainakin savusaunan lämmittämistä ja saunavastan valmistusta leppoisaan tyyliin.
KESKUSTELU- / KIRJOITUSTEHTÄVIÄ:
1) Kerro, mitä pidät saunasta ja millainen on sinun saunapäiväsi.
2) Millaisissa erilaisissa saunoissa olet käynyt?
3) Millainen on sinun mielestäsi hyvä sauna ja hyvä saunaperinne?
TEE PERINTEINEN SAUNAVASTA MESTARIN OPEIN
Suomessa saunavasta on syntynyt vuosisatojen ajan kätevästi koivun oksista. Koivun oksien sekaan voi laittaa vaikka pihlajan oksia erilaista tuoksua tuomaan. Muista käyttää saunavastaan rauduskoivun oksia, jotta lehdet pysyvät kiinni vihdottaessa. Tiedätkö mistä erottaa raudus- ja hieskoivun? Saunavastan tekeminen sopii mainiosti kotikoulun käsityön ja ympäristöopin integrointiin ja koko perheen yhteiseksi puuhaksi. Tässä alla on saunavihdan teko-ohje tai saunavastan teko-ohje, kummin vain haluat.
Monet ihmiset tekevät koivunoksista vastan, jolla he ”lyövät” itseään. Koivunoksat ovat noin 50–60 cm pitkiä ja ne täytyy sitoa yhteen. Saunassa vasta täytyy laittaa ensin lämpimään veteen, että siitä tulee pehmeä. Sitten sillä voi vihtoa selkää, jalkoja, käsiä, vatsaa. Vasta tuoksuu hyvältä, irrottaa likaa ja rentouttaa lihakset. Monet tekevät vastat kesäkuussa ennen juhannusta. Vastan voi myös kuivattaa tai pakastaa talvea varten.
TEHTÄVÄ: Vastaa kysymyksiin:
1) Kerro, millainen on vasta ja mitä sillä tehdään?
2) Milloin sinä olet käyttänyt saunavastaa?
SAUNA RYTMEJÄ JA RIIMEJÄ
Aina ei tarvitse lämmittää oikeata saunaa vaan voi piipahtaa saunatunnelmaan saunalaulujen välityksellä. Tällä osallistavalla videolla pääset rytmittelemään, leikkimään ja laulamaan sauna-aiheisia lauluja. Sopii kaikille saunan ystäville. Tervetuloa vihtomaan, laulamaan ja hikoilemaan! Tämä sopii hyvin musiikin ja äidinkielen integrointiin kotikoulussa.
SAUNA-AIHEISIA LAULUJA
Tässä alla on kotikoululaisen suosikkilauluja saunomisesta. Ensimmäisenä on suloinen laulu kissanpoikien saunamatkasta. Saunamatka ja saunavihdat ovat kauniita lasten lauluja. Viimeinen kappale on vauhdikas ja hauska löylymiesten polkka. Kaikki laulut ovat sisällöltään lapsille sopivia.
SAUNAN KIEHTOVA HISTORIA ALUEITTAIN
Suomen Saunaseuran aloitteesta on kesäkuun toista lauantaita vietetty Suomalaisen saunan päivänä jo vuodesta 1986.Yhdistyksen tarkoituksena on saada Suomalaisen saunan päivä vakiintuneiden tai virallisten liputuspäivien joukkoon. Liki 10 000 suomalaista onkin jo laittanut nimensä adressiin asian edistämiseksi.
Hyvää saunan päivää sinulle ja perheellesi!
Täytyykin mennä silloin saunaan!
Aurinkoista kesää!❤️
Meilläkin sauna lämpiää saunan-päivän kunniaksi. Ihanaa kesää Sinullekin!