Hauskaa SAUNAN PÄIVÄÄ 12.6.2021 – Innostavaa kesäpuuhaa koko perheelle

Suomalainen saunominen valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. Saunaperinteen suojelu, edistäminen ja sen siirtäminen tuleville sukupolville on tärkeää ja siksi virallista sauna-päivää vietetään 12. kesäkuuta! Katso miten sauna-teema on integroitu  äidinkieleen, ympäristöoppiin, musiikkiin, käsityöhön ja historiaan innostavalla tavalla Voimauttavassa kotikoulussa!

 

Tiesitkö, että sauna oli ennen vanhaan paljon muutakin, kuin peseytymispaikka?  Saunassa synnyttiin, saunassa palvattiin lihaa ja parannettiin kolotukset. Savusauna ja asuinrakennus savutupa limittyivät ennen muinoin yhteen. Tutustu suomalaiseen saunaan ja sen kiehtovaan historiaan Voimauttavan kotikoulun kanssa ja saatat suhtautua saunaan eri tavalla sen jälkeen! Suomalaisen kulttuurihistorian helmi, sauna, on säilyttänyt asemansa vahvana nykypäivään saakka! Kotikoulussa sauna-teema on integroitu äidinkieleen, kädentaitoihin, musiikkiin, ympäristöoppiin ja historiaan. Juhli virallista sauna-päivää kanssamme sauna-aiheisilla tehtävillä!

 

LUKUKOIRA SYLVI SAVUSAUNASSA 

Kuopion kirjaston lukukoira Sylvi viettää kesälomaansa mökillä, kuten moni muukin Suomessa. Ohjelmassa on ainakin savusaunan lämmittämistä ja saunavastan valmistusta leppoisaan tyyliin.

KESKUSTELU- / KIRJOITUSTEHTÄVIÄ:

 1) Kerro, mitä pidät saunasta ja millainen on sinun saunapäiväsi.

 2) Millaisissa erilaisissa saunoissa olet käynyt?

 3)  Millainen on sinun mielestäsi hyvä sauna ja hyvä saunaperinne?

 

TEE PERINTEINEN SAUNAVASTA MESTARIN OPEIN

Suomessa saunavasta on syntynyt vuosisatojen ajan kätevästi koivun oksista. Koivun oksien sekaan voi laittaa vaikka pihlajan oksia erilaista tuoksua tuomaan. Muista käyttää saunavastaan rauduskoivun oksia, jotta lehdet pysyvät kiinni vihdottaessa. Tiedätkö mistä erottaa raudus- ja hieskoivun? Saunavastan tekeminen sopii mainiosti kotikoulun käsityön ja ympäristöopin integrointiin ja koko perheen yhteiseksi puuhaksi. Tässä alla on saunavihdan teko-ohje tai saunavastan teko-ohje, kummin vain haluat.

 

VASTAN TEKO-OHJE (3 min)

Monet ihmiset tekevät koivunoksista vastan, jolla he ”lyövät” itseään. Koivunoksat ovat noin 50–60 cm pitkiä ja ne täytyy sitoa yhteen. Saunassa vasta täytyy laittaa ensin lämpimään veteen, että siitä tulee pehmeä. Sitten sillä voi vihtoa selkää, jalkoja, käsiä, vatsaa. Vasta tuoksuu hyvältä, irrottaa likaa ja rentouttaa lihakset. Monet tekevät vastat kesäkuussa ennen juhannusta. Vastan voi myös kuivattaa tai pakastaa talvea varten.

TEHTÄVÄ: Vastaa kysymyksiin:

1) Kerro, millainen on vasta ja mitä sillä tehdään?

2) Milloin sinä olet käyttänyt saunavastaa?

 

SAUNA RYTMEJÄ JA RIIMEJÄ

Aina ei tarvitse lämmittää oikeata saunaa vaan voi piipahtaa saunatunnelmaan saunalaulujen välityksellä. Tällä osallistavalla videolla pääset rytmittelemään, leikkimään ja laulamaan sauna-aiheisia lauluja. Sopii kaikille saunan ystäville. Tervetuloa vihtomaan, laulamaan ja hikoilemaan! Tämä sopii hyvin musiikin ja äidinkielen integrointiin kotikoulussa.

 

SAUNA-AIHEISIA LAULUJA

Tässä alla on kotikoululaisen suosikkilauluja saunomisesta. Ensimmäisenä on suloinen laulu kissanpoikien saunamatkasta. Saunamatka ja saunavihdat ovat kauniita lasten lauluja. Viimeinen kappale on vauhdikas ja hauska löylymiesten polkka. Kaikki laulut ovat sisällöltään lapsille sopivia.

Kissanpoikien saunamatka

Saunamatka

Saunavihdat (karaokena)

Löylymiesten polkka

 

SAUNAN KIEHTOVA HISTORIA ALUEITTAIN

Savusauna on puulämmitteinen perinteinen saunatyyppi, jossa ei ole lainkaan savupiippua, vaan palokaasut leviävät suoraan löylyhuoneeseen. Karjalassa savusaunaa kutsutaan mustaksi saunaksi, koska saunan sisäpinnat ovat savusta johtuen tummat ja nokiset. Vanhastaan kaikki saunat kuten asumuksetkin ovat olleet vailla savupiippua ja niiden käyttötarkoitukset ja nimetkin lomittuneet.
Lue millainen on ollut sauna ennen muinoin sinun asuinalueellasi:
Karjalassa saunaa on kutsuttu kylyksi, mutta toisin paikoin Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pirtiksi. Suurimmillaan savusaunojen määrä oli Suomessa kuitenkin vasta 1900-luvun vaihteessa.
Vuolle-Apiala jakaa savusaunat maakunnallisiin tyyppeihin seuraavasti: Tunturi-Lappi, Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaan turpas- eli turvesaunat, Pohjanmaa, Keski-Suomen orsisaunat, Savo-Karjala, ns. savolaiskiila Etelä-Pohjanmaalla, juurakkolaudesaunat Keski-Suomessa, Päijät-Häme, Häme, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Ahvenanmaa sekä savusaunat Suomen ulkopuolella. Hämäläis-satakuntalainen savusauna on tyypillinen ns. monikäyttösauna, jossa on kylpemisen lisäksi hoidettu monia muita askareita. Rakennuksena se on korkea, jopa kolmimetrinen, lauteille mennään tikapuita tai jyrkkiä portaita myöten, ne ovat orsien varaan ripustettujen juurakoiden päällä.
Pohjoisempana Keski-Suomessa Keiteleen ympäristössä kehittyi erityinen yksi- tai kaksiorsinen juurakkolaudesauna, sekin jopa 36 neliön suuruinen ja yli kolme metriä korkea. Savo-Karjalan savusaunat ovat samantyyppisiä, erityispiirteenä että kiuas ja laude ovat samalla seinällä ja että saunaan liittyy usein erillinen kota vedenlämmitystä varten. Lauteet ovat pystypuu- eli patsaslauteita tai hirsilavon päälle rakennettuja. Kooltaan savokarjalaiset saunat ovat pienempiä kuin läntiset, esimerkiksi 9 neliön suuruisia ja vain pari metriä korkeita. Myös Itä-Karjalassa savusaunat ovat olleet samantyyppisiä, melko yksinkertaisia rakennuksia.
Etelä-Pohjanmaalla sen sijaan savusaunat ovat korkeita, lauteet peräseinällä sivuseinien läpi menevien orsien varassa ja kiukaan suukin joskus asennettuna kohti peräseinää. Oven lähellä on voinut olla erillisiä fällyorsia, sisäkatto on mukaillut ulkokaton muotoa. Varsinais-Suomen savusaunatkin ovat perinteisiä orsisaunoja, Pohjois-Suomen savusaunat lähes poikkeuksetta peräseinälaudesaunoja.

Suomen Saunaseuran aloitteesta on kesäkuun toista lauantaita vietetty Suomalaisen saunan päivänä jo vuodesta 1986.Yhdistyksen tarkoituksena on saada Suomalaisen saunan päivä vakiintuneiden tai virallisten liputuspäivien joukkoon. Liki 10 000 suomalaista onkin jo laittanut nimensä adressiin asian edistämiseksi.

 

Hyvää saunan päivää sinulle ja perheellesi!

2 Replies to “Hauskaa SAUNAN PÄIVÄÄ 12.6.2021 – Innostavaa kesäpuuhaa koko perheelle”

  1. Täytyykin mennä silloin saunaan!

    Aurinkoista kesää!❤️

    1. Voimauttava kotikoulu says: Vastaa

      Meilläkin sauna lämpiää saunan-päivän kunniaksi. Ihanaa kesää Sinullekin!

Vastaa