Voimauttava kotikoulu haluaa jakaa kanssasi hyvän käytännön, joka on toiminut kotikoulussamme tänä vuonna. Kotikoulussamme harjoitetaan toiminnallista draamapedagogiikkaa päivittäin. Se on osoittautunut loistavaksi ratkaisuksi, sillä oppiminen tapahtuu innostumisen ja ILON kautta.
Lue käytännön esimerkkejä eri oppiaineista kotikoulussamme ja innostu draamapedagogiikasta kanssamme! Esittelemme draamapedagogiikkaa kotikoulussamme seuraavissa oppiaineissa:
- historia
- englanti
- äidinkieli ja kirjallisuus
Nappaa parhaat ideat kotikouluusi!
TOIMINNALLINEN DRAAMA MOTIVOI OPPIMAAN
Toiminnallista draamaa hyödyntävä pedagogiikka edistää oppimista kotikoulussa seuraavilla tavoilla:
- oppija on toimija, joka tekemisen ja tutkimisen kautta oppii ja oivaltaa
- kehittää luovuutta
- saa oppijan sitoutumaan oppimiseen
- kehittää vuorovaikutustaitoja
- vahvistaa esiintymistaitoja
- auttaa oppimaan tekemällä
- motivoi kotikoululaista
- elävöittää päivää
- auttaa tekemään valintoja
ESIMERKKI DRAAMAPEDAGOGIIKASTA HISTORIAN OPPIAINEESSA
”Lumituisku pöllyää. Hevoset kiitävät Breitenfeldtin taistelukentällä. Hakkapeliitat hyökkäävät vihollista päin ja huutavat hurjina:
– Hakkaa päälle!
Vastapuolen sotaurhot heiluttavat miekkojaan lumihevosten selässä, kun Pohjolan Leijonan, Kustaa ll Aadolfin, suomalaiset, kaikkien pelkäämät hakkapeliitat hyökkäävät.”
Luit juuri kuinka 11-vuotias kotikoululainen on historian oppiaineen puitteissa viettämässä syntymäpäiviään ystäviensä kanssa itse valitsemansa teeman mukaisesti. Teema perustuu kotikoululaisen 5. luokan historian oppiaineeseen ja itse valitsemaansa historialliseen henkilöön ja tapahtumaan. Pohjana ovat hänen suosikkikirjansa nimeltä:
- ”Pohjolan Leijona – Kuningas Kustaa ll Aadolf ja Suomi 1611-1632”. Kirjailija on Mirkka Lappalainen
- ”Hakkapeliitat 1-3”: Artturi Leinonen
- Hakkapeliittain jäljillä – suomalaiset Euroopan sotakentillä”: Juha E. Tetri ja Olavi Antila
TAUSTAN TUTKIMISTA JA HISTORIAN ELOON HERÄTTÄMISTÄ
Ennen draamapedagogiikan toteuttamista kotikoululainen on perehtynyt aiheeseen tutkimalla eri lähteitä ja kirjoittamalla tietotekstin aiheesta äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Aihe on oppijalähtöisesti valittu, minkä vuoksi on ihana seurata sitä innostusta, jolla kotikoululainen kirjoittaa tietotekstiä ja selostaa Pohjolan Leijonan ja suomalaisten hakkapeliittojen taisteluvoitoista 30-vuotisen sodan aikana. Eloisia ja koko perhettä innostavia ovat kotikoululaisen aloittamat keskustelut, joissa hän selostaa Kustaa ll Aadolfin ja hakkapeliittojen saavutuksista 30-vuotisen sodan aikana.
Maantietokin integroituu luontevasti tähän aiheeseen, kun kotikoululainen löytää Reinin ja Saksan kuuluisia taistelupaikkoja sekä Kustaa ll Aadolfin mukaan nimettyjä kaupunkeja ja paikkoja kuten Gustavsborg Saksassa.
Historian tapahtumat heräävät eloon, kun jokainen kotikoululaisen synttärivieras esittää innoissaan yhtä Pohjolan Leijonan sotasankareista kotikoululaisen ohjaamassa draamassa. He eläytyvät hurjiksi sotaurhoiksi ja he kutsuvat toisiaan roolihahmojensa nimillä: Stål- handske, Tilly, Horn, Pappenheim, Åke Tott ja Wallenstein.
Kiivaan ratsastuksen päätteeksi he heittäytyvät alas lumihevosten selästä ja käyvät nokkelaa dialogia hahmojensa kesken, samalla kun he taistelevat vauhdikkaasti juosten.
Pohjolan Leijonan vihollisen, Sigismundin, joukot joutuvat häviölle ja heidät raahataan lumesta rakennettuun vankilaan. Pohjolan Leijona saa riemuvoiton.
Punaposkiset ja iloiset juhlavieraat siirtyvät sisälle syömään toista kierrosta Kustaa ll Aadolf-aiheista herkullista suklaakakkua. Kakun päällä komeilee Kustaa II Aadolf polvihousuissaan miekka tanassa. Tämän upean täytekakun kotikoululainen on saanut yllätyksenä toiselta kotikoululaiselta, joka on sen itse leiponut ja sokerimassasta vieläpä muotoillut komean Pohjolan Leijonan,Kustaa II Aadolfin, sen päälle.
KOTIKOULULAINEN SUUNNITTELI JA TOTEUTTI HISTORIALLISEN DRAAMAN
Kotikoululainen suunnitteli itse syntymäpäiväänsä varten Breitenfeldin taistelu-draaman, jolla hän osallisti kaikki vieraat. Hän kertoi innoissaan kaikille vieraille ennen taistelua lukemastaan kirjasta ja selitti kuka kukin on ja millaisia tehtäviä ja sotasaavutuksia heillä on. Oli hauska nähdä kuinka yleisö eli synttärivieraat olivat alusta saakka keskittyneesti ja innokkaasti mukana ja esittivät lisäkysymyksiä kotikoululaiselle omista hahmoistaan.
Kotikoululainen organisoi Pohjolan Leijonan sotajoukot ja taistelun etenemisen hän suunnitteli myös taitavasti. Ennen Breitenfeldtin taistelua hän kertoi kaikille taistelun tulevat vaiheet ja kuka sen voittaa. Näin kaikki osasivat esittää osansa ja edetä yhteiseen päämäärään eli Pohjolan Leijonan ja hakkapeliittojen voittoon. Kaikilla oli hurjan hauskaa, kun he tuupsahtelivat ja kaatuilivat lumeen kiivaan taistelun tuoksinassa.
Tälläinen oppijalähtöinen draamapedagogiikka on hyvä käytäntö kotikoulun arjessa, mutta se on myös toimiva idea syntymäpäivillä.
Meillä on kotikoulussa päivittäin vastaavia kirjojen ja tapahtumien dramatisointeja oppijalähtöisesti eri oppiaineissa.
ESIMERKKI DRAAMAPEDAGOGIIKASTA ENGLANNIN OPPIAINEESSA
Myös vieraiden kielten tunneilla suullista kielitaitoa on mielekästä harjoittaa draaman keinoin. Voimauttava kotikoulu on laatinut ilmaista tulostettavaa oppimateriaalia englannin draamaharjoitukseen kotikouluasi varten. Löydät tätä ilmaista materiaalia alla olevasta jutustamme, jossa esittelemme HAUSKAN jäätelökioski draaman englannin oppiaineessa kotikoulussamme. Myös sinä voit toteuttaa tämän saman innostavan draaman omassa kotikoulussasi.
ESIMERKKI DRAAMAPEDAGOGIIKASTA ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPPIAINEESSA
”Jo kiitää pitkin olohuonetta nokkelan dialogin siivittämänä. Beth motkottaa huvittuneena Jo:lle. Laurie yrittää pitää piknikkiä ja kaikilla on silminnähden hauskaa.” L. M. Alcottin kirjoittaman ”Pikku naisia”- kirjan hahmot ovat tulleet eläviksi. Kotikoululaiset ovat lukeneet kirjan ja esittävät mielellään sen kohtauksia oma-aloitteisesti. Sitä on kyllä ilo seurata. Megin harmaat käsineet ovat kestosuosikki, myös Jon rotat ullakolla ja makkaratyynyn koskemattomuus, johon vahingossa koskiessaan Laurie saa aimo löylytyksen Jolta.
DRAAMAPEDAGOGIIKAN TYÖTAPOJA KOTIKOULUSSA
Draaman työtapoja voidaan jakaa niiden käyttötarkoituksen perusteella neljään suurempaan ryhmään:
1. Puitteita rakentavat työtavat, joilla pyritään luomaan miljöötä draamalle sekä motivoimaan kotikoululaisia draamalliseen toimintaan. Ne tuovat lisätietoa esimerkiksi tutkimuksen kautta työskentelyä varten ja näin vievät toimintaa eteenpäin.
2. Kertovat työtavat, joita käytetään, kun keskitytään merkittäviin tapahtumiin, tapauksiin tai yhteenottoihin. Nämä kehittävät tarinaa ja juonta. Ne mahdollistavat kotikoululaisille ajattelu- ja toimintamallien kokeilemisen ja testaamisen ja auttavat siirtymään tarinassa eteenpäin.
3. Tulkitsemiseen pohjautuvat työtavat, jotka tuovat usein uusia näkökulmia käsiteltävään asiaan ja siinä työskennellään pitkälti esittämisen tasolla.
4. Ajattelutoimintaa herättävät työtavat, joita käytetään silloin, kun arvioidaan ja tarkastellaan tapahtumia tai kehitellään uusia ratkaisumalleja. Tämä kehittää kotikoululaisten puheviestinnällisiä ja keskustelutaitoja.
Draamapedagogiikka soveltuu hyvin moniin oppiaineisiin, joissa pitää työstää tai havainnollistaa kokemuksia.
LOPPUSANAT
Juuri siinä on kotikoulun kauneus, että saamme toteuttaa oppijalähtöisesti kotikoululaista motivoivia tapoja oppia. Oppiminen ei rajoitu vain ”kouluaikaan” vaan se on innostava osa syntymäpäiviä, jolloin kotikoululainen toimii itse muiden voimauttajana, kun hän järjestämänsä draamam avulla innostaa ystäviään oppimaan aivan uudella tavalla ilon ja itse osallistumisen kautta. Draamapedagogiikka soveltuu hyvin moniin oppiaineisiin, joissa pitää työstää tai havainnollistaa kokemuksia. Suosittelemme draamapedagogiikkaa kaikille kotikoululaisille!
Tässä on innostavia draamaharjoituksia kotikoulustamme:
Kotikoulun äidinkieli: HAUSKOJA DRAAMAHARJOITUKSIA JA ILMAISIA TEATTERIESITYKSIÄ
Olisi ihana kuulla sinusta? Mitä ideoita sinulla heräsi? Mikä käytäntö toimii sinun kotikoulussasi?